Sydänsairaalan toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään käyttäjien ehdoilla
Kardio-järjestelmä on Cinian ja Sydänsairaalan vuosia jatkuneen yhteistyön tulos, jonka kehittäminen jatkuu edelleen. Ohjelmistoratkaisun lähtökohtana on hoitotyön arjen ymmärtäminen.
“Siitä asti, kun Kardion kehittäminen aloitettiin vuonna 2012, halusimme tehdä asiat eri tavoin kuin yleensä”, kertoo ylilääkäri ja lääketieteellinen johtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta. “Useinhan ohjelmistotoimittajilla on valmis tuote, jota tarjotaan terveydenhuoltoon. Me halusimme, että terveydenhuollon ammattilaiset kertovat, mitä tarvitaan, ja IT-asiantuntijat huolehtivat sitten toteutuksesta.”
“Sydänsairaala haluaa olla valituin, vaikuttavin ja vastuullisin vaihtoehto sydänsairauksien hoidossa. Silloin työvälineiden on oltava kunnossa”, sanoo sairaanhoitaja Annikka Hakamäki. Hän on yksi Kardion pääkäyttäjistä ja ollut mukana kehitystyössä jo yli kymmenen vuoden ajan.
Laaturekisteri laajeni toiminnanohjausjärjestelmäksi
Kardio rakennettiin alun perin kardiologian sekä sydän- ja rintaelinkirurgian laadun seurantaa ja raportointia varten. Se otettiin käyttöön ensin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä marraskuussa 2012, ja pian myös Satakunnan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä sekä OYS-ERVA -alueen sairaaloissa.
Sydäntietojärjestelmään ryhdyttiin tuolloin keräämään potilastietoa täydentävää tietoa, jota edelleen käytetään hoitopäätösten tueksi ja tieteelliseen tutkimukseen. Samalla järjestelmä mahdollisti mm. lakisääteisen röntgenlaitteiden säteilymäärien seurannan sekä tahdistinkorttien tulostamisen potilaille. Erillisenä sovelluksena rakennettiin myös Sydänsairaalan etäkonsultointipalvelu, joka säästää ylimääräisiä sairaalakäyntejä.
Vuonna 2019 Kardio päätettiin laajentaa monipuoliseksi toiminnanohjausjärjestelmäksi. Nyt se mahdollistaa esimerkiksi
- toimenpidesalien aikataulusuunnittelun
- potilasmäärien hallinnoinnin, potilaiden toimenpiteiden ajanvaraukset sekä potilaiden toimenpiteisiin ja lääkkeisiin liittyvät kirjaukset
- perinteistä sairaanhoitoa täydentävät digihoitopolut mm. sepelvaltimotautipotilaille (mukaanlukien OmaSydän-mobiilisovellus)
- sydämentahdistimien ja aorttaläpän ahtauman hoidossa käytettävien TAVI-läppien vaikuttavuusperusteisen, kuukausilaskutukseen pohjautuvan elinkaarimallin, joka helpottaa kuntien kustannuspaineita
- integraatiot useisiin muihin sovelluksiin, kuten materiaalinhallinta- ja laskutusjärjestelmiin.
“Esimerkiksi Salikardiosta, johon teemme kaikki toimenpiteen aikaiset kirjaukset, löytyy kaikki oleellinen, mutta toisaalta siitä on karsittu kaikki turha”, Hakamäki kertoo. Tietyt, toistuvat asiat saadaan tallennettua järjestelmään yhtä nappia painamalla. Näin hoitajan aikaa vapautuu potilaan kohtaamiseen ja voinnin seurantaan.
“Vanhoihin kirjausjärjestelmiin verrattuna Kardio on sujuvoittanut meidän työtämme selvästi. Hyvin pienikin asia, kuten lääkerivin kopiointiominaisuus, voi tuoda paljon ajansäästöä.”
Vuosien vuoropuhelu kantaa hedelmää – lähtökohtana ymmärrys potilastyöstä
“Jotta IT-asiantuntijat voivat toteuttaa järjestelmän, heidän täytyy ymmärtää, missä kontekstissa työskennellään. Siksi koko projekti lähti liikkeelle sillä, että Cinian tiimi tutustui toimenpidesaleihin ja Sydänsairaalan toimintaympäristöön”, Markku Eskola kertoo. Vierailut ovat jatkuneet myös sen jälkeen, viimeksi talvella 2023. Vaikka osa Cinian Kardio-tiimistä on ollut hankkeessa mukana jo vuosien ajan, tuo hoitotyön seuraaminen uutta ymmärrystä esimerkiksi tahdistinteknologian kehittymisestä.
“Meille kehittäjille avainasia on ymmärtää, millainen on hoitotyön ammattilaisen todellinen työnkulku, kun on kyse esimerkiksi sydämentahdistimen asennuksesta”, sanoo projektipäällikkö Tiina Rutanen Cinialta.
Lisäksi tarvitaan tietysti jatkuvaa vuoropuhelua, jossa työntekijöiden toiveet muotoillaan teknisiksi vaatimusmäärittelyiksi ja priorisoidaan työstettäväksi ketterissä kehityssprinteissä.
“Sairaanhoitajat ja sihteerit määrittelivät aluksi esimerkiksi sen, miten ajanantojärjestelmän pitäisi toimia”, Eskola havainnollistaa. “Järjestelmään luotiin muun muassa tarkistuslistoja, jotka ohjaavat varmistamaan, että tietyt asiat ovat kunnossa ennen ajanvarausta. Nyt sihteerien työtä nopeuttavat myös integraatiot, jotka tekevät toistuvista tehtävistä – kuten toimenpiteiden ilmoittamisesta THL:n Hilmo-järjestelmään sekä laskutuksesta – suoraviivaisempia.”
“Silloinkin, jos kehitystiimi ei ole heti saanut kiinni siitä, mitä haluamme tai tarvitsemme, on tilanteita ratkottu yhdessä. Kentältä nousee paljon kehitysideoita mutta ennen toteutusta niitä on hyvä pureksia pienemmällä porukalla. Oma käsitykseni esimerkiksi siitä, miksi aivan kaikkea ei ole edes järkevää toteuttaa, on kasvanut matkan varrella paljon”, Annikka Hakamäki kertoo.
Tukea toiminnan suunnitteluun
Yli 10 vuoden aikana Kardio-järjestelmään on kertynyt runsaasti tietoa sydänsairauksien hoitopoluista. Visuaaliset raporttinäkymät antavat eri käyttäjäryhmille tarpeellista tietoa toiminnan seuraamiseen ja suunnitteluun.
“Suunnittelemme Sydänsairaalan toimintaa sen mukaan, missä hoidon tarve on suurin. Millaisia sydänpotilaita on esimerkiksi hoidettava milläkin kiireellisyydellä. Ennakoimme tulevia potilasvirtoja, uudistamme toimintatapoja ja voimme tehdä nopeitakin muutoksia salialueen lukujärjestyksiin. Näihin Kardio tarjoaa hyviä työkaluja”, Hakamäki kertoo.
“Monen vuoden ajan kerätty laaturekisteri on sydänsairauksien hoidon tietopankki. Sen avulla voimme kehittää koko Sydänsairaalan toimintaa vaikuttavuusperusteiseen suuntaan. Esimerkiksi tahdistinten elinkaarimalli ja sepelvaltimotaudin etähoito-ohjelma kytkeytyvät tähän ajatukseen”, Eskola nostaa esiin.
Into toiminnan kehittämiseen välittyy tekniselle kehitystiimille: “Sydänsairaalassa vieraillessani kiinnitin huomiota hyvään ilmapiiriin. Porukka puhaltaa yhteen hiileen, ja nuorempi kardiologi kysyy ohimennen neuvoa vanhemmalta. Tuli olo, että täällä olisin itsekin turvallisissa käsissä. Se kaikki tuo lisää merkityksellisyyttä tällaisen järjestelmän rakentamiseen”, Tiina Rutanen sanoo.
“Ongelmatilanteessa saan kehittäjän saman tien puhelimen päähän”
“Iso etu tässä toimintamallissa on ketteryys. Tietojärjestelmä ei ole kerralla tehty paketti, vaan sitä kehitetään jatkuvasti, prosessina. Immateriaalioikeudet kuuluvat Sydänsairaalalle, eli omistamme järjestelmän itse”, Markku Eskola painottaa. “Vuosien saatossa olemme luoneet toimivan yhteistyömallin. Tapaamisissa ideat saavat lentää vapaasti sekä Cinian että Sydänsairaalan puolelta. Niistä syntyy hyviä yhdistelmiä.”
“Cinia on ollut meille kodikas yhteistyökumppani. Jos järjestelmän kanssa on tullut ongelmia, olen saanut henkilökohtaisesti juuri kyseistä osa-aluetta työstävän kehittäjän puhelimen päähän, saman tien. Arvostan sitä paljon. Enpä usko, että kovin monen muun terveydenhuollon tietojärjestelmän kohdalla tällainen on mahdollista”, Hakamäki kiittää.
“Cinia on osoittautunut luotettavaksi kumppaniksi, jonka kanssa mietimme jatkuvasti järkevimpiä tapoja ratkaista kehityshaasteet kustannustehokkaasti”, Eskola summaa. “Tämä yhteistyö on muuttanut käsitykseni IT-toimijoista aivan täysin. Aiemmin mielikuvani oli, että uuden kehittäminen on hyvin hidasta. Nyt tiedän, että parhaimmillaan IT-yhteistyö on erittäin ketterää, kehittävää ja innovatiivista.”
