Pohjois-Karjalan kunnat saivat selvityshankkeesta uutta vauhtia valokuituhankkeiden toteuttamiseen

Kuusi Pohjois-Karjalan kuntaa lähti etsimään uusia eväitä ja tapoja valokuituhankkeiden toteuttamiseen parempien verkkoyhteyksien saamiseksi maaseutumaisiin kuntiin. Toteutettavuusanalyysin kilpailutuksen voitti Cinia.

Tietoliikenneyhteyksillä on ratkaiseva merkitys kunnan elinvoimaan, vetovoimaan ja kilpailukykyyn. Monessa suomalaisessa kunnassa on edelleen hyvin heikko nopeiden yhteyksien saatavuus.
Katso alta video Cinian toteuttamasta valokuituhankkeesta Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle.

Osiin Pohjois-Karjalan kunnista on vuosien saatossa rakentunut hyvät tai kohtalaiset yhteydet joko markkinaehtoisesti tai julkisesti tuetuilla valokuituhankkeilla. Kuitenkin osassa maakunnan kuntia on edelleen nopeiden yhteyksien osalta nollasaatavuus. Tämä muodostaa pullonkaulan koko maakunnan kilpailukyvyn kehittymiselle.

Lue lisää: Väestökehitys on myönteisempää kunnissa, jonne valokuitua on rakennettu

Maakuntaliitto lähti parempien yhteyksien veturiksi

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto otti kuntien yhteisestä hankkeesta vetovastuun sen selvittämiseksi, miten kuntaan saataisiin toimintavarmoja valokuituyhteyksiä.

”Luotettavien ja vakaiden yhteyksien saaminen maakunnan kaikkiin kuntiin on perusedellytys sille, että yrityksillämme on mahdollisuus kehittyä. Valokuituinfra pitää nähdä yhtä tärkeänä perusinfrana yhteiskunnan toiminnoille kuin tiestö, sähkö ja vesi on”, toteaa maakuntajohtaja Markus Hirvonen.

Yhteyksien merkitys on korostunut aikana, jossa yhä useampi suomalainen tekee töitä ja asuu monipaikkaisesti. Hyviä tietoliikenneyhteyksiä odotetaan nyt myös vapaa-ajanasunnoille.
”Tämä on meidän ykköshankkeitamme sekä maaseudun että kaupunkiseudun kehittämiseksi. Yksikään asukas tai yritys ei jatkossa sijoitu alueelle, jossa ei ole nopeita ja luotettavia yhteyksiä”, Markus Hirvonen kiteyttää.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sai tukea hankkeen toteuttamiseen Euroopan Unionin maaseuturahastosta.

Yksikään asukas tai yritys ei jatkossa sijoitu alueelle, jossa ei ole nopeita ja luotettavia tietoliikenneyhteyksiä -  Markus Hirvonen, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntajohtaja

Kuntien yhteistyö tukee valokuituhankkeiden etenemistä

Kuuden kunnan hankkeessa yhteistyöllä ja alueen toimijoiden kohtaamisella koettiin olevan suuri merkitys. Kuntien yhteinen toteutettavuusanalyysi synnytti kuntien välille uutta tiedonvaihtoa valokuituhankkeiden etenemisestä ja yhteistyön mahdollisuuksista.

”Oli erinomainen asia, että lähdimme selvittämään valokuituhankkeen toteuttamismahdollisuuksia porukalla. Kuntien välinen vuorovaikutus on lisännyt tietopohjaa ja myös positiivista ryhmäpainetta etenemiseen on syntynyt. Kullekin kunnalle muotoutuu kuitenkin yksilöidyt vaihtoehdot valokuituinfran saamiseksi” Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen kehuu.

Oli erinomainen asia, että lähdimme selvittämään valokuituhankkeen toteuttamismahdollisuuksia porukalla - Pekka Hirvonen, Kiteen kaupunginjohtaja

Toteutettavuusanalyysin tuloksena kunnat saivat käyttöönsä kattavan tilannekuvan kunnassa olemassa olevista yhteyksistä, hyvät kustannuslaskelmat verkon toteuttamiseksi, verkkosuunnitelman sekä erilaisia vaihtoehtoja tuotteistamiseen ja rahoitukseen siten, että verkon ylläpito olisi kannattavaa.

Tuloksena valokuitutoimijoiden aktivoituminen Pohjois-Karjalassa

Kunnat kokivat tärkeäksi myös sen, että toteutettavuusanalyysiä tekemässä olleet Cinian asiantuntijat jalkautuivat kunnan päättäjien luokse kertomaan sekä analyysin tuloksista että tietoliikenteen kehityksen suunnista.

”Päättäjille oli tärkeää saada tietoa siitä, mikä on valokuidun ja mobiiliyhteyden ero kunnan ja tulevaisuuden kannalta. Me olemme tehneet jo talousarvioon varauksen valokuituhankkeen eteenpäin viemiseksi”, Pekka Hirvonen kertoo toteutettavuusanalyysin tuloksista.

Lue myös: Harkitaanko kunnassa valokuituinvestointia – mitä tehdä seuraavaksi