Kukaan ei tahdo kohdalleen huoltokatkoa silloin, kun hätä on suurin. Numeron 112 taustalla toimii Hätäkeskuslaitoksen ERICA-tietojärjestelmä, jonka vaativasta ohjelmistokehityksestä ja ylläpidosta Cinia vastaa. Järeän hankkeen elinkaari on pitkä, ja päivittäisen toimintavarmuuden lisäksi ERICAn onkin reagoitava myös yhteiskunnan ja teknologian muutoksiin. Ratkaisu tähän haasteeseen löytyy tiiviistä ja avoimesta kehityskumppanuudesta.
ERICA on hätäkeskuspäivystäjän tärkein työkalu, joka muun muassa:
“ERICA on sisäisen turvallisuuden toiminnassa aivan keskeinen, kriittisen tärkeä tietojärjestelmä”, painottaa Hätäkeskuslaitoksen kehittämisosaston johtaja Jukka Aaltonen. “Siksi sen luotettavuuteen ja häiriönhallintaan kiinnitetään erityistä huomiota.”
“Yksi kantava idea on pyrkiä siihen, että oleellinen tieto löytyisi yhdestä näkymästä. Dataa on tarjolla valtava määrä, mutta viime kädessä tärkeintä on, että hätäkeskuspäivystäjän työ olisi mahdollisimman suoraviivaista”, lisää hankejohtaja Raine Ronni Cinialta. Palautteet kertovat, että suunta on oikea: käyttäjät kokevat järjestelmän helppokäyttöiseksi ja nopeaksi omaksua.
ERICA-hanke käynnistyi jo vuonna 2011, ja operatiivinen käyttöönotto ajoittui vuosiin 2018–19. Vuonna 2021 vastuu kokonaisuudesta siirtyi liiketoimintakaupan myötä Cinialle. Moni Cinialle siirtyneistä ERICA-asiantuntijoista on viihtynyt poikkeuksellisen hankkeen parissa jo vuosia.
“Teemme isoa, hajautettua turvallisuuskriittistä tietojärjestelmää, jonka erityispiirteenä on korkea saatavuus. Sillä ei voi olla edes suunniteltuja huoltoikkunoita, vaan sen tulee toimia aina. Tuotamme sitä palveluna, eli vastaamme kokonaisvaltaisesti siitä, että se täyttää tarkoituksensa”, kuvailee Chief Software Engineer Antti Koskimäki Cinialta.
Laatua ja kestävyyttä varmistetaan hankkeessa monilla eri keinoilla. Niihin kuuluu muun muassa yksityiskohtaisia varautumissuunnitelmia, jatkuvaa mittaamista, tiimityön organisointia, talon tapoihin kuuluvaa koodin laadun varmistamista sekä runsaasti testaamista. Kun uusi ERICAn toiminnallisuus odottaa käyttöönottoa, sitä ei koetella ainoastaan yhdessä vaan useammassa erilaisessa testiympäristössä ennen tuotantoon viemistä. Toimintavarmuuden vaatimus ohjaa myös teknologiavalintoja:
“Emme välttämättä surffaa aallonharjalla siinä mielessä, että käyttäisimme kaikkein uusinta ohjelmistoteknologiaa ensimmäisten joukossa. Arvioimme uusia ratkaisuja ja niiden tyypillisiä haavoittuvuuksia ensin huolellisesti. Haluamme varmistaa toimivuuden, sillä tässä hankkeessa taistelunkestävyys on se olennainen juttu”, Ronni selittää.
“Häiriönhallinta- ja kriisitilanteissa on ehdoton vaatimus, että yhteistyö toimii ja järjestelmäkumppani on proaktiivinen. Jokaisen on tiedettävä nopeasti, mitä tekee, miten ongelmat ratkaistaan ja miten järjestelmä korjataan. Näitä tilanteita varten on oltava hyvät suunnitelmat, ja niiden ehkäisemiseksi hyvät valvontavälineet ja indikaattorit. Näen, että näissä asioissa Cinia on ammattitaitoinen kumppani, jolta tarvittavaa osaamista löytyy”, sanoo Hätäkeskuslaitoksen Aaltonen.
Suunnitelmien lisäksi Aaltonen on tyytyväinen käytäntöön: järjestelmä on toiminut luotettavasti, eikä isoja haasteita ole tullut vastaan.
Lue myös: Cinian asiakastyytyväisyys jatkaa nousujohteista kehitystä
Aaltonen kertoo Hätäkeskuslaitoksen arvostavan Cinian monipuolisuutta. Ohjelmistoratkaisu- ja tietoturvaosaamisen lisäksi tämän kokoluokan hankkeessa on etua myös tietoverkkojen asiantuntemuksesta. Cinian Koskimäki näkee samat hyödyt:
“Tällä hetkellä käynnissä on ERICAn laitteistojen uudistusprojekti. Kun me tunnemme järjestelmän aivan rautatasolta alkaen, ja puhallamme porukkana yhteen hiileen, pystymme kantamaan kokonaisvaltaista vastuuta vielä entistä paremmin.”
Toinen esimerkki monipuolisuudesta on tuotekehitys- ja konseptointiosaaminen. Toisessa yhteisessä ponnistuksessa, Hätäkeskuslaitoksen ilmoitinlaiteasiakkaiden ILMO-järjestelmän kehitystyössä hyödynnettiinkin erityisesti palvelumuotoilun menetelmiä. Käyttäjäystävällisyys on yksi ERICA-hankkeenkin painopisteistä:
“Kuluneen vuoden aikana olemme käyneet läpi kysymys-vastauspareja, jotka ohjaavat päivystäjää hätäpuhelun aikana”, Aaltonen kertoo. “Aluksi olimme tehneet ketjuista liian pitkiä ja yksityiskohtaisia. Päivystäjät kokivat tehtävien käsittelyn raskaaksi. Uusien ratkaisujen myötä kone tukee päivystäjän työtä, mutta samalla kokeneen ja koulutetun työntekijän omille päätöksille jää paremmin tilaa. Jos tilanteesta muodostuu heti selvä kuva, hän voi hypätä suoraan hälytyksen tekoon.”
Lue myös: Terveydenhuollon ohjelmistokehitys vaatii ymmärrystä alan pelisäännöistä
Cinian Raine Ronni muistuttaa, että sekunnit ovat pitkiä, jos potilas on eloton. “Toimiva järjestelmä on silloin osa hengenpelastusta. Monet ERICAn kehittäjistä ovat työskennelleet hankkeen parissa jo pitkään, ja kokevat työnsä hyvin motivoivaksi ja merkitykselliseksi.”
“Voisin sanoa, että kun kuulen sireenin äänen tai näen siniset valot taustapeilissä, siihen suhtautuu eri tavalla kuin ennen”, Antti Koskimäki heittää.
“Yhteistyömme on lähtenyt hyvin käyntiin ja kokemukset ovat erittäin positiiviset. Cinian ote on mielestäni ratkaisukeskeinen ja yhteistyöhakuinen. Odotamme yhteistyöltä pitkää tulevaisuutta, joka muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta ja halusta kehittää hätäkeskustietojärjestelmän kokonaisuutta yhdessä”, Jukka Aaltonen sanoo.
ERICAn seuraavat askeleet liittyvät muun muassa käytettävyyden jatkuvaan parantamiseen, integraatioihin eri viranomaisjärjestelmien kanssa sekä nykyistä modulaarisempaan toimintamalliin.
“Näin teemme hätäkeskustoiminnasta entistä tehokkaampaa ja varmistamme, että kansalaiset saavat hyvää palvelua soittaessaan numeroon 112”, Aaltonen summaa.
Etsitkö kumppania vaativan järjestelmäkokonaisuuden rakentamiseen ja ylläpitoon? Tutustu Cinian ohjelmistoratkaisuihin!