Erillisverkoilla huomattiin, että kriittisten turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvien digitaalisten palveluiden kehittäminen on hidasta ja projektit raskaita. Lisäksi haasteena oli se, että markkinat olivat pitkälti jaettu etukäteen ja toimintakulttuurin takia uusien, pienten yritysten mukaantulo oli hankalaa.
Yrityksessä pohdittiin miten tilannetta voisi parantaa ja kuinka B2B -markkinoille saataisiin yhtä hyviä digitaalisia palveluja kuin kuluttajapuolelle. Turvallisuusalalle haluttiin myös houkutella ennestään tuntemattomia toimijoita ja tuoreita ideoita.
Digitaalinen alusta madaltamaan kynnystä kehittää ja tarjota turvallisuuskriittisiä sovelluksia
Erillisverkkojen tavoitteeksi muodostui digitaalinen alustapalvelu, jonka päälle myös alalla olevat pienet yritykset voisivat tuottaa sovelluksia. Kannustimena hankkeelle toimi sekin, että pienten yritysten tuote- ja palveluideat nähtiin niin hyvinä, että niistä voisi syntyä uutta vientiin suuntautuvaa liiketoimintaa.
Mittavan ohjelmistokehityshankkeen tuloksena syntyi pitkälle automatisoitu, skaalautuva ja hajautettu digitaalinen palvelualusta, jota kutsutaan kokonaisturvallisuuden ekosysteemiksi eli KEKOksi. Sen kehitystyön yksi tärkeimmistä lähtökohdista oli ympärivuorokautinen ja kaikissa olosuhteissa realisoituva toimintavarmuus. KEKO on tarkoitettu Suomen huoltovarmuuskriittisten toimijoiden käyttöön, joihin lukeutuvat muun muassa energiasektori, virkavalta ja terveydenhuolto.
Hyvä yhteistyö ja koodaajien liiketoimintaymmärrys hankkeen menestystekijöinä
Cinia voitti alustahanketta koskevan julkisen kilpailutuksen ja toimitti Erillisverkoille KEKO palvelualustan, joka mahdollistaa nopean ja helpomman tavan luoda tietoturvakriittisiä palveluita.
Kahdeksan kuukauden mittainen ohjelmistoprojekti toteutettiin ketteriä menetelmiä soveltaen kolmen eri scrum-tiimin sekä integraatiosta ja laadunvarmistuksesta vastaavan neljännen tiimin voimin. KEKOa oli Cinialta rakentamassa sen eri vaiheissa noin 20 eri osa-alueiden asiantuntijaa. Projekti myös valmistui suunnitellusti aikataulussa.
”Kehitystyössä huomioitiin, että kaikki palveluntuottajat eivät kehitä sovelluksiaan KEKO-ympäristössä. Siksi KEKOn ominaisuuksia voi hyödyntää myös ohjelmistorajapintojen (APIen) kautta”, kuvailee Cinian projektipäällikkö Petri Orädd.
Erillisverkot arvosti projektin aikaista sujuvaa yhteistyötä, mitä avittivat asianmukaiset viestintävälineet ja suora, tiivis kommunikointi osapuolten välillä.
”Kokonaisturvallisuuden ekosysteemi eli KEKO on meille strategisessa mielessä hyvin tärkeä. Cinialaisten tekninen osaaminen sekä avoin ja sujuva kommunikointi mahdollistivat projektissa sellaisen lopputuloksen, johon olemme todella tyytyväisiä”, sanoo Suomen Erillisverkkojen tuotehallinnosta vastaava johtaja Kristian Nieminen.
Kehuja saavat myös Cinian koodaajien laajempi näkemys liiketoiminnasta ja sen lainalaisuuksista. ”Teknisten seikkojen lisäksi cinialaiset hallitsivat myös kustannusten ja tulojen jakautumiseen liittyvät asiat, mistä oli hyötyä, kun kehitettiin uutta alustaa ja uutta liiketoimintamallia”, kehuu Nieminen.
Työn aikana jouduttiin pohtimaan perusteellisesti, millaiset palvelut ja sovellukset voisivat toimia KEKO-alustalla ja mitkä olisivat yhteiskäyttöisiä. Suurin haaste oli uuden alustapalvelun luominen hyväksymällä samaan aikaan sen, että alustalle tulevaisuudessa tulevista palveluista ja sovelluksista jouduttiin tekemään ennustuksia ja olettamuksia. Erillisverkoilla arvostettiin sitä, että epävarmuudesta huolimatta Cinian tiimi hyödynsi silti parhaalla mahdollisella tavalla kulloisenakin hetkenä käytettävissä olevia tietoja.
Petri Orädd komppaa asiakasta siinä, että projektin onnistumisen syitä olivat tiivis yhteistyö ja kommunikoinnin mutkattomuus.
”Työtä vei eteenpäin myös se, että Suomen Erillisverkot toimi taitavasti tuoteomistajan roolissa. Asiakas pystyi priorisoimaan ja rajaamaan tehtäviä, ja meille oli siten selvää, mitä hoidettiin heti ja mitä jätettiin jatkokehitettävien töiden listalle. Ammattitaitoinen tiimimme pystyi omaksumaan uusia teknologioita ja käytäntöjä tehokkaasti. Panostimme projektissa erityisesti testausautomaatioon, mistä on hyötyä myös alustan jatkokehityksessä”, Orädd kommentoi.
Prosesseihin ja vaatimusmäärittelyyn panostaminen kannatti
Prosesseista ja toimintatavoista päättäminen olivat pakollinen osa tätäkin projektia. Tehdyt päätökset vaikuttivat vaatimusmäärittelyihin, joita asiakas piti äärimmäisen tärkeinä. Pääasiana oli sisäistää, mikä on Erillisverkkojen oman alustapalvelun tärkein tehtävä, sillä se toimi sovellusten kehittämisen ja jatkojalostamisen lähtökohtana.
KEKO-projektin päätyttyä Cinia ja Suomen Erillisverkot ovat jatkaneet yhteistyötä uusien projektien sekä KEKOn ylläpidon ja jatkokehittämisen merkeissä.
”On hienoa jatkaa tämän asiakkaan palvelutoimittajana. Koemme tiimin kanssa, että työmme on paitsi sopivan haastavaa myös erittäin mielekästä ja sillä on yhteiskunnallista merkittävyyttä”, sanoo Orädd.
