Terveydenhuollon ohjelmistokehitys vaatii ymmärrystä alan pelisäännöistä

Hyvinvointialueisiin siirtyminen puhuttaa koko sote-kenttää. Tuttuja järjestelmiä täytyy uudistaa, kun organisaatiot muuttuvat. Eri lähteitä on yhdisteltävä ja potilastietoja siirrettävä. Lisäksi odotuksemme digitaalisille asiointikokemuksille ovat koko ajan korkeammalla. Sen vuoksi sekä julkinen sektori että yksityiset yritykset etsivät nyt kuumeisesti parhaita tapoja tiedon hallintaan.

Jokainen ohjelmistoratkaisu tarvitsee perustakseen laadukasta arkkitehtuuria ja teknologiaa. Käytettävyyden on oltava kohdillaan, ja tietoturva nivotaan osaksi kehittämisen koko kaarta. 

Sote-järjestelmiin liittyy lisäksi joukko erityiskysymyksiä, jotka ohjelmistokehittäjien on tunnettava. Hyvää palautetta saanut Tilannekuva UNA on esimerkki vaativasta järjestelmätoteutuksesta, jossa hoitotyötä tekevien toiveet on viety suunnitelmista tuotantoon, lainsäädännön vaatimuksista tinkimättä.

Mitä tietosuojaan ja lainsäädäntöön liittyviä näkökulmia on otettava huomioon, kun tehdään sote-järjestelmäkehitystä?

Parhaimmillaan digitaalisuus sujuvoittaa asiakaspolkuja. Se tekee myös tietojen käsittelystä tehokkaampaa ja luotettavampaa. Samaan aikaan sote-alan tietojärjestelmiin kohdistuu yhä runsaammin sääntelyä.

• GDPR-asetus ohjaa potilastietojen käsittelyä. Tietoja saa tarkastella vain hoitosuhteeseen liittyvästä syystä. Esimerkiksi järjestelmien testaaminen oikealla datalla ei ole mahdollista, vaan testaajien on simuloitava todellisia tilanteita muutoin.
• Kehitys- ja ylläpitohenkilöiden toimet järjestelmässä on dokumentoitava. Mahdolliset tietosuojarikkeet kuuluu raportoida viranomaisille välittömästi. 
• Potilastietojen on pysyttävä EU-alueella, ja tämä pitää voida todentaa.
• Potilastietojen vaihto eri yksiköiden välillä on tarkasti rajoitettua. Tietoja ei saa siirtää ja yhdistää ilman erillisiä lupamenettelyjä.
• Kaikki potilastietojärjestelmät on ilmoitettava Valviralle. Lisäksi niin kutsutut A-luokan järjestelmät on auditoitava ja integroitava Kanta-järjestelmään.
• Lääkinnällisiin laitteisiin liittyy yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Jos järjestelmä tekee liian itsenäisiä johtopäätöksiä datan perusteella, se luokitellaan lääkinnälliseksi laitteeksi. Silloin se vaatii taakseen erillisen laatujärjestelmän, CE-merkinnän ja kliiniset tutkimukset. Ne tekevät myös ohjelmistokehitysprosessista raskaamman.

Meillä Cinialla tämän alan ohjelmistoprojekteihin hakeutuvat usein juuri ne ohjelmistoarkkitehdit ja -kehittäjät, joita terveydenhuollon parissa työskentely motivoi. He pääsevät helpottamaan lääkärien ja muun henkilökunnan työtä omalla työpanoksellaan. 

Koodarien on oltava tietoisia sote-järjestelmien erityisvaatimuksista. Hyvä työnantaja – ja toimittaja – huolehtii, että tätä varten on olemassa kattava perehdytys, prosessit ja menetelmät. Silloin kehittäjät voivat keskittyä uuden tuottamiseen. 

Lue lisää: Cinian kehitystiimi vieraili sydänsairaalassa

Miltä lähitulevaisuus näyttää?

Järjestelmäkehitystä raamittava sääntely on viime vuosina tiukentunut ja sanktiot koventuneet. Julkisuudessa olleiden tietomurtojen jälkimainingeissa myös niin sanottujen B-luokan potilastietojärjestelmien auditointi- ja valvontavaatimukset tulevat todennäköisesti tiukentumaan. Tähän luokkaan kuuluvat ne potilastietojärjestelmät, joita ei ole liitetty Kantaan.

Sote-uudistuksen tärkeä tavoite on toiminnan tehostaminen. Se on myös digitalisaation suuri lupaus. Jotta odotukset voivat toteutua, tarvitaan vielä joustavampaa lainsäädäntöä, joka mahdollistaa joustavamman potilastietojen siirron eri yksiköiden ja järjestelmien välillä. 

Potilastietoja on pitkään säilytetty järjestelmissä, jotka sijaitsevat sairaaloiden omissa palvelinympäristöissä. Tällä hetkellä kehityskulku vie kohti SaaS-palveluita, joissa tiedot ovat julkipilvipalveluissa – toki edelleen EU-alueelle tallennettuna. Suunta on hyvä. 

Pilvipalveluihin siirtyminen nopeuttaa teknologista kehitystä ja alentaa käyttökustannuksia. Tunnettuihin pilvipalveluihin on myös huomattavasti hankalampaa murtautua kuin yksittäisen sairaalan palvelinsaliin. Toki on syytä varmistaa, että käytettävä toimittaja oikeasti hallitsee pilvipalveluiden käytön ja osaa konfiguroida ne turvallisiksi.

Toimivimmat järjestelmät rakennetaan yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa

Tekninen toimivuus ja lainkohtien noudattaminen eivät riitä, jos lopputulos ei aidosti palvele käyttäjiään. Siksi suunnittelemme terveydenhuollon järjestelmät aina tiiviissä yhteistyössä lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan kanssa. 

Näin yhdistämme kliinisen ja teknisen osaamisen ja myös sääntelyn huomioimisen. Ajattelemme, että asiakas on ennen kaikkea kliinisen hoitotyön asiantuntija: hänen ei pidä joutua miettimään, miten ongelmat teknisesti ratkaistaan. Meidän roolimme on räätälöidä tekniset ratkaisut niin, että asiakas varmasti saa kaiken irti siitä, mitä digitalisaatio voi tarjota.  

Tilannekuva UNA helpottaa sote-ammattilaisten työtä

“Akuuteissa tilanteissa terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen ammattilaiset tarvitsevat ajantasaista ja nopeaa tilannekuvaa ja taustatietoa potilaista ja asiakkaista. Tämä on ollut ongelmallista, sillä taustatiedot ovat eri järjestelmistä ja tieto on ollut sirpaleista. Tähän on onneksi saatu muutos, kun Tilannekuva UNA mahdollistaa potilaan tai asiakkaan antaman suostumuksen mukaan yhtenäisen ja yhteen paikkaan kerätyn taustatiedon ja tilannekuvan asiakkaan palvelua varten”. (Kuopion kaupunki)

Lähestymme ohjelmistokehitysprojekteja kokonaisvaltaisesti, ja siitä on ollut hyötyä myös UNA-yhteistyössä. Cinian toteuttaman Tilannekuva UNAn punaisena lankana on ollut eri osapuolten näkökulmien ja tarpeiden ymmärtäminen ja niiden yhteen sovittaminen. On hienoa nähdä yhdessä kehitetty näkymä hoitotyön ammattilaisten käytössä.

Asiakkailta olemme saaneet ilahtunutta palautetta lopputuloksen käytettävyydestä. Emme ole keskittyneet vain oman osuutemme toimittamiseen ja sopimusvelvollisuuksien täyttämiseen, vaan olemme auttaneet asiakasta huomaamaan haasteita ja mahdollisuuksia myös oman “hiekkalaatikkomme” ulkopuolelta. 

Näin voimme jättää jälkemme koko sosiaali- ja terveysalan digitaaliseen kehitykseen: siihen, että teknologia ja järjestelmät palvelevat käyttäjiään entistä paremmin.