Kukaan ei halua ostaa sikaa säkissä. Siksi yritykset tutkivat talousluvut ja sopimusvelvoitteet huolellisesti, kun ne hierovat yrityskauppoja tai ovat tekemässä sijoitusta liiketoimintaan. Numeroiden takaa voi paljastua ikäviä yllätyksiä, ellei due diligence -analyysia ole tehty myös teknologian näkökulmasta.
Termi “due diligence” tarkoittaa suomeksi huolellista arviointia. Due diligence -analyysin on tarkoitus tuoda investointia harkitsevalle mahdollisimman hyvä ymmärrys tulevista hyödyistä ja riskeistä. Se on kuin luotettavan asiantuntijatiimin tekemä talon kuntotarkastus.
Lopputuotteena on raportti, josta selviää, missä kunnossa ostokohde on, ja tuoko se toivottuja hyötyjä vai lähinnä kuluja mukanaan.
Joskus taas tiimin uusiutuminen voi olla peräti toivottavaa. Dokumentoinnin ja käytäntöjen on oltava kunnossa, jotta ohjelmistokehitys voi siirtyä uusiin käsiin ilman suuria haasteita.
Ostettu ohjelmisto-omaisuus voi tuoda nollahyödyt, painaa kokonaisuuden miinukselle tai lunastaa lupauksensa eduista, kuten uudesta kassavirrasta. Due diligence -analyysin tavoitteena on antaa liiketoimintajohdolle tietoa päätöksenteon tueksi ja oikean hinnan haarukoimiseksi.
Tekninen due diligence keskittyy siis tietotekniseen osaan siitä kokonaisuudesta, jota yritys on ostamassa. Jos koko ostettava liiketoiminta perustuu ohjelmiston tuottamaan arvoon, perusteellinen tekninen selvitys on erityisen tärkeä.
Kahden ohjelmistobisneksen yhteensulauttaminen saattaa vaikuttaa liikkeenjohdon silmissä upean synergiselta idealta. Totuus voi osoittautua toiseksi, jos toinen ratkaisu on esimerkiksi rakennettu Microsoftin tuotteiden varaan, toinen luottaa open source -teknologioihin. Eri ohjelmistojen koodauskäytänteet ja suunnitteluratkaisut voivat myös olla kovin eri tasoilla.
Kallista integrointityötä riittäisi siis sekä järjestelmien että tiimien välillä. Ohjelmiston tai sen osien elinkaari saattaa myös olla niin lopussa, ettet voi tuottaa liiketoiminnalle arvoa ilman mittavia remontteja. Pahimmassa tapauksessa turhautunut väki vaihtuu, ja joudut rakentamaan koko kehitystiimin nollasta asti uudelleen.
Investointia harkitseva yritys voi antaa teknisen due diligence -arvioinnin oman talon koodareiden tehtäväksi, mutta on hyvä tiedostaa siihen liittyvät haasteet:
Puolueettomuus on siksi luotettavin lähtökohta tekniseen due diligence -analyysiin. Kannattaa valita kumppani, joka ei ole sitoutunut suosimaan tiettyjä teknologioita, kuten Microsoftin ratkaisuja tai avointa lähdekoodia, vaan on valmiina huomaamaan eri vaihtoehtojen vahvuudet ja ongelmat. Varmista, että saat käyttöösi asiantuntijat, joilla on laaja näkökulma sekä ohjelmistokehityksen hyviin käytäntöihin että eri toimialojen liiketoimintaan.
Julkisuudessa oli pari vuotta sitten suuri Vastaamo-tietomurto, johon kytkeytyi myös surullisenkuuluisa yrityskauppa. Tapausta tuntematta voi vain arvailla, mitä tapahtui ennen ostohetkeä ja sen jälkeen, kun tekniset puutteet eivät nousseet esiin.
Ilmiö ei ole mitenkään tavaton yrityskaupoissa. Ostokohteen luvut näyttävät hyviltä, brändi on raikas. Tietoturvakulttuurissa voi kuitenkin olla ongelmia, ratkaisut saattavat pyöriä vanhoilla ja kiikkerillä teknologia-alustoilla tai regulaation noudattamisen kanssa on niin ja näin.
Due diligence -arvioissa kirjaamme ylös sellaisiakin seikkoja, jotka eivät nosta seinää pystyyn ostoaikeiden suhteen. Hintaneuvottelujen kannalta ne kaikki ovat silti tärkeitä tietoja. Joskus yllätykset ovat toisenlaisia: löydämmekin ohjelmistosta odottamattomia helmiä ja uusia yhtymäkohtia nykyiseen liiketoimintaan. Silloin kaupantekoa voi jatkaa erityisen luottavaisin mielin.