Kun olet lähdössä liikkeelle uuden IoT-ratkaisun toteutuksessa, kannattaa pitää jalat maassa, mutta katse jo tulevaisuuden kasvavassa liiketoiminnassa. Huolellinen esiselvitys tuo varmuutta tekemiseen.
IoT puhuttaa nyt kaikkialla, ja moni yritys onkin tehnyt pieniä kokeiluja tai mittavampia panostuksia datan paremmaksi hyödyntämiseksi. Kun tavoitteena on kustannustehokas IoT-ratkaisu, joka skaalautuu ketterästi, on työ järkevää aloittaa perusteellisen esiselvityksen tekemisellä. Mutta miksi?
Lataa opas: Dataohjautuvaa liiketoimintaa IoT:n avulla
Näkökulma IoT:n tuomiin kilpailuetuihin voi löytyä useilla eri tavoilla, kertoo Cinian ratkaisuarkkitehti Tommi Harakkamäki. Hän tekee työkseen muun muassa alkuvaiheen strategista neuvontaa ja nykyisen järjestelmän arviointeja. Harakkamäki antaa kaksi erilaista esimerkkiä lähtötilanteesta:
Yritys A:lle IoT ja digitalisaatio ovat keinoja pysyä mukana kilpailussa. IoT ei ole pääliiketoimintaa, vaan tulovirta tulee muista tuotteista, joihin halutaan nyt lisäarvoa. Esiselvitysvaiheessa on löydettävä kestävä ansaintalogiikka, jolla IoT-investointi katetaan.
Yritys B:llä on jo valmis palvelukonsepti ja liikeidea datan ympärillä. Markkinoillakin on jo kysyntää tuolle uudella tavalla analysoidulle ja paketoidulle tiedolle. Käytössä saattaa jo olla mittareita tai antureita, mutta niillä ei vielä ole päästy haluttuun lopputulokseen. Silloin on etsittävä niitä teknisiä ratkaisuja, jotka saavat koneiston sulavasti käyntiin.
Ansaintalogiikkaa voi siis tarkastella olemassa olevan datan suunnasta, eli kysymällä, miten saatavilla olevaa dataa voisi käyttää hyödyksi, tai sitten liiketoiminnan tarpeiden suunnasta, jolloin pitää pohtia, mitä uutta dataa on hankittava.
Nämä kaksi näkökulmaa eivät sulje toisiaan pois. Jo esimerkkitapauksissa riittää pohdittavaa molemmista suunnista. Data itsessään voi olla arvokasta, sen avulla tarjottavat palvelut voivat olla asiakkaille tarpeellisia, tai molemmat luovat arvoa yhtä aikaa. “On katsottava kokonaisuutta”, Harakkamäki painottaa.
Datan käsittely on ottanut harppauksia eteenpäin, ja algoritmiikat ovat kehittyneet rinnalla. Uusia palvelukonsepteja voi siis muodostua datan edistyneestä analysoinnista, kunhan kysyntä on kohdillaan.
Kuluttaja ei ehkä ole valmis maksamaan kuukausimaksua IoT-kodinkoneesta, Harakkamäki havainnollistaa, mutta samaan aikaan maatalousyrittäjä voi päätyä juuri IoT-ratkaisulla varustettuun viljakuivuriin. Järjestelmä kertoo hänelle arvokasta tietoa viljan ominaisuuksista, hälyttää lähestyvistä huoltotarpeista ja mahdollistaa etäohjaamisen vaikka omasta sängystä käsin keskellä yötä.
“Onhan IoT:ta tehty jo kymmeniä vuosia, mutta sitä on kutsuttu etävalvonnaksi tai -ohjaukseksi. Suuri muutos on tapahtunut siinä, että teknologian hinta on pienentynyt radikaalisti. Yksi anturi tiedonsiirtoratkaisuineen ei maksa enää kolmeatuhatta euroa, nyt puhutaan kymmenistä euroista. Tuottavuus on siis noussut ja IoT on yhä useamman ulottuvilla. Projekti, joka ennen vaati miljoonainvestoinnin, on nyt kokoluokaltaan satatuhatta euroa.”
Lue lisää: IoT-sovellukset liiketoimintamallin suunnittelusta toteutukseen ja ylläpitoon
Hyvin edullisten aloitushintojen suhteen kannattaa kuitenkin olla valppaana, vaikka valmis IoT-alusta mittauspisteineen olisikin helppoa ostaa markkinoilta käyttöön. Pakettiratkaisuille on näet tyypillistä, että palvelun kuukausihinta nousee anturien, datan tai molempien määrän kasvaessa. Kulut saattavat karata siis juuri silloin, kun yritys saavuttaa toivomaansa kasvua.
“Siitä lukosta ei välttämättä pääse. Älä siis ajattele vain tätä päivää, vaan ennakoi kuluja onnistumisen ja maksimivolyymin mukaan”, Tommi Harakkamäki neuvoo. Kokeneena ratkaisuarkkitehtina hän on tehnyt asiakkaille useita esiselvityksiä, joissa esiin on piirtynyt huimia eroja eri vaihtoehtojen elinkaarikustannuksissa. Riippuvuus täysin ulkopuolisen tuottajan järjestelmästä on riski myös liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta.
Valmis tuote voi ratkaista erinomaisesti jonkin tarkkaan määritellyn haasteen. Silloinkin kannattaa varmistaa, että onhan rajapinnoissa valmius integraatioon yrityksen muiden järjestelmien kanssa.
Jos IoT on aivan liiketoiminnan ytimessä, ja esimerkiksi siihen liittyvien immateriaalioikeuksien omistaminen on tärkeää, on syytä harkita räätälöityä vaihtoehtoa, jossa ohjelmisto kehitetään yritykselle alusta asti itse. Ketterien menetelmien ohjelmistokehitys on kustannustehokasta, ja sen avulla voidaan välttää hukkainvestointeja, mutta moni ostaja luonnollisesti pohtii räätälöidyn ratkaisun kehittämiskuluja.
Niin kutsuttu hybridimalli palveleekin useimpia IoT-hankkeita. Silloin hyödynnetään kokonaisuuteen sopivia valmiita elementtejä, kuten avoimen lähdekoodin ratkaisuja tai sopivia tuotekomponentteja, mutta elinkaarikustannusten hallinta, immateriaalioikeudet ja liiketoiminnan jatkuvuus varmistetaan sopivin osin räätälöimällä.
Oli toteutustapa mikä tahansa, jo kartoitusvaiheessa pitää huomioida nämä seikat:
Kun IoT-ratkaisua harkitseva etsii asiantuntijaa esiselvitystä varten, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, onko kumppani sitoutunut tiettyyn alustaan tai toteutustapaan. Valmistuotteita myyvät yritykset tahtovat edistää valmistuotteiden myyntiä, mutta yhtä lailla IoT-markkinoilla on toimijoita, jotka keskittyvät täyteen räätälöintiin.
Cinian vahvuutena on, että mikään IoT-teknologia tai -ekosysteemi ei rajaa, mistä aineksista asiakkaille sopivia ratkaisuja on mahdollista rakentaa. “Meillä ei ole omaa IoT-alustatuotetta, mutta toisaalta ei myöskään ongelmaa suositella, että jokin valmis konsepti tai tuote voisi tulla juuri asiakkaan tapauksessa edullisimmaksi”, Tommi Harakkamäki sanoo.
Sama joustavuus ja asiakaslähtöisyys näkyy myös niissä projekteissa, joissa tyytyväinen kartoitusvaiheen asiakas on valinnut Cinian toteuttamaan IoT-ratkaisun seuraavia askeleita.
“Tyypillisesti haemme sopivia osasia valmiista ja puolivalmiista elementeistä, ja luomme liimaa niiden ympärille”, Harakkamäki kuvaa hybridimallia käytännössä.
Sopiva räätälöinnin aste määritellään aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.