Ohjelmistoala tunnetaan jatkuvasta kehityksestä. Uusia teknologioita putkahtelee esiin, tuoreet menetelmät vastaavat skaalaustarpeisiin, automaatiota hyödynnetään ja ympäristöt ovat siirtyneet pilveen. Kehitys ei koske pelkästään teknologioita ja menetelmiä – se näkyy myös ohjelmistokehityksen rooleissa ja työnimikkeissä.
Vilkaisu tänä päivänä auki oleviin työpaikkailmoituksiin kertoo siitä, että ohjelmistotuotannossa tarvittavien asiantuntijoiden ja osaamisten kirjo on laaja. Koodarit ovat erikoistuneita frontend-, backend- tai fullstack-kehittäjiksi tai suuntautuneet tietyille teknologia-alueille. Laadunvarmistuksen saralla tarvitaan testauksen johtamisen lisäksi erikoisosaajia testauksen automatisointiin ja tietoturvan varmistamiseen. Siirtyminen DevOps-toimintamalliin on tuonut uusia spesialistirooleja ja palvelumuotoilijat ovat vakiinnuttaneet paikkansa ohjelmistohankkeissa.
Liiketoimintajohtaja Kimmo Alamartimo Cinialta on seurannut roolien ja tehtävänkuvien kehitystä läheltä.
”Olemme määrätietoisesti kehittäneet palvelujamme ja ketterän kehityksen prosessejamme vastataksemme asiakkaiden kasvaviin osaamistarpeisiin. Kasvava ja kehittyvä liiketoiminta on kuljettanut meitä pitkän matkan muutamassa vuodessa.”
Cinian ohjelmistopalveluiden juuret ovat perinteisessä konsultoinnissa. Kimmo kertoo, että vielä joitain vuosia sitten tehtävänimikkeitä oli vähemmän.
”Roolimme asiakkaidemme ohjelmistokehityksessä oli rajattu asiantuntijoiden tarjoamiseen ja ne hankkeet, joita projektimallilla tuolloin toimitimme olivat melko pieniä. Tiimeissä oli tyypillisesti kehittäjiä, testaajia ja projektipäällikkö”, Kimmo muistelee.
Tänä päivänä Cinian ohjelmistohankkeissa työskentelee edellä mainittujen lisäksi muun muassa ratkaisukonsultteja, palvelumuotoilijoita ja UI/UX-spesialisteja, sovellus- ja pilviarkkitehteja, Scrum-mastereita ja DevOps-asiantuntijoita.
”Ohjelmistokehityksessä on aina tarvittu monialaista osaamista. Tulee ymmärtää liiketoimintaa ja sovelluksen käyttäjien arjen tarpeita sekä sovittaa ratkaisut kokonaisarkkitehtuuriin. Varsinaisen koodauksen lisäksi ohjelmistotuotantoa ja laatua on kyettävä menetelmien ja työkalujen avulla johtamaan siten, että syntyy odotusten mukaisia tuloksia. Kyllä nämä osa-alueet on aina ennenkin hoidettu, mutta joitain vuosia taaksepäin tällaiset tehtävät olivat joko asiakkaan vastuulla tai meidän pienten tiimiemme erittäin osaavat asiantuntijamme pitivät päässään montaa hattua yhtä aikaa”, Kimmo summaa.
Cinialla roolien kehittymisen ja monipuolistumisen taustalla on hyvinvoiva ja kehittyvä liiketoiminta.
”Teemme asiakkaidemme kanssa tiivistä yhteistyötä ja olemme erittäin lähellä heidän liiketoimintaansa auttaen tuoteomistajia kirkastamaan tavoitteita ja johtamaan kehitystyön scopea. Palvelumme kehittyvät koko ajan ja samalla yhteistyö asiakkaiden kanssa laajenee ja syvenee. Siksi uskon, että tulevaisuudessa tarvitsemme vielä monipuolisemmin erikoisosaajia. Kehityskulku mahdollistaa myös sen, että pystymme työnantajana tarjoamaan asiantuntijoille runsaammin mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen sekä urapolkuihin talon sisällä. Tämä on tärkeää, sillä hyvinvoivan ja kehittyvän liiketoiminnan taustalla ovat aina hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät”, Kimmo painottaa.
”Hyvinvoivan ja kehittyvän liiketoiminnan taustalla ovat aina hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät.”
Kehittyvän liiketoiminnan lisäksi mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja uran suuntaamisen luo Cinialla se, että tiimit työskentelevät valtaosin omalla toimistolla (paitsi tällä hetkellä pandemian vuoksi etänä). Tällöin tiimit pääsevät toteuttamaan ohjelmistoratkaisuja omaan näkemykseensä perustuen, itse valitsemillaan teknologioilla ja menetelmillä.
”Tämä tekee meistä työpaikkana tietyssä mielessä samankaltaisen kuin ohjelmistotuotteita kehittävät talot. Pystymme tarjoamaan vahvan työpaikkakulttuurin ja pysyvän työyhteisön tuen, mutta toisin kuin tuotetaloissa meidän asiantuntijat pääsevät pureutumaan hyvin erilaisten toimialojen haasteisiin. Kehittäjämme pääsevät käymään suoraa dialogia asiakkaan kanssa toteutettavista ominaisuuksista suhteessa liiketoiminnan tarpeisiin. Tämä jos mikä kasvattaa ymmärrystä ja osaamispääomaa muussakin kuin teknisessä mielessä”, Kimmo kuvailee.
Ohjelmistokehittäjien kohdalla tekninen kehitys tuo jo sinällään eteen jatkuvasti uutta opittavaa. Osaamisen kehittymisen myötä työtehtäviä on mahdollista suunnata oman kiinnostuksensa mukaan.
Jos suurin intohimo on koodaaminen, niin työkalupakkia voi laajentaa frontendistä backendiin tai toisinpäin. Uraa voi suunnata myös tekniseen erityisosaamiseen, esimerkiksi arkkitehtuurisuunnitteluun, tietovarastoratkaisuihin tai pilviteknologioihin. Laaja-alaista teknistä osaamista arvostetaan ja tarvitaan aina.
Mikäli ketterän kehittämisen ohjaaminen, metodiikka ja työtapojen parantaminen on lähellä sydäntä, kehittäjätaustalta voi siirtyä Scrum Masterin rooliin tai Agile Coachin tehtäviin. Jos taas ihmisen motiivien ja toiminnan syvällinen ymmärtäminen kiinnostaa, voi hakeutua lähemmäksi palvelumuotoilua ja designia. Molemmissa tarvitaan erinomaisia fasilitointitaitoja, joita on turvallista omassa tutussa tiimissä harjoitella osallistumalla aktiivisesti vaatimusten tarkentamiseen ja määrittelyyn.
Teknisen kokemuksen ja osaamisen karttuessa on mahdollisuus siirtyä myös lähemmäksi liiketoimintaa, esimerkiksi ratkaisuarkkitehdin tai projektipäällikön tehtäviin.
Käytännössä kaikki ohjelmistoyritykset lupaavat työntekijöille kauniita mahdollisuuksia kehittää osaamista, mutta se, miten nämä lupaukset lunastetaan ja kuinka paljon työntekijät itse pystyvät omaan työhönsä vaikuttamaan, riippuu suuresti organisaation rakenteesta ja työnantajan liiketoimintamallista. Eroja on myös siinä, miten herkällä korvalla työnantaja kuuntelee työntekijöiden esittämiä toiveita ja tarjoaako rohkaisua ja kannustusta eteenpäin.
”Se, että toimitamme asiakkaillemme ohjelmistokehitystä oman projektijohtomme alla kantaen kokonaisvastuun palvelun tuloksista ja tuottavuudesta antaa meille enemmän liikkumatilaa vastata henkilöstön toiveisiin, vaikuttaa teknologioihin sekä tarjota uusia haasteita. Kun nämä sovitetaan yhteen asiakashankkeiden tarpeisiin ja vaatimuksiin, niin se on molempien osapuolten etu – asiantuntijat voivat hyvin ja ovat motivoituneita ja asiakas saa parhaan hyödyn irti yhteistyöstä”, Kimmo päättää.