Omannäköinen ura Cinialla: Näin kaksi koodaria on rakentanut polkuaan
Eveliina Pakarinen ja Johanna Wahtera hyppäsivät full stack -kesäkoodarin saappaisiin viisi vuotta sitten. Sen jälkeen jalkineet ovat kasvaneet, kun molemmat ovat kulkeneet kohti omaa erikoistumisalaansa. Mikä houkutti jatkamaan uraa Cinialla myös opintojen valmistumisen jälkeen?
Noin kahden viikon välein Johanna Wahtera napsauttaa käyntiin UX taskforce -etäkokouksen muiden palvelumuotoilusta kiinnostuneiden cinialaisten kanssa. Helsinki, Tampere, Jyväskylä: tieto käyttäjäkokemukseen liittyvistä haasteita vaihtuu toimipisteiden välillä. Tarvitseeko joku apua projektinsa kanssa?
Eveliina Pakarinen on kiinnostunut varsinkin backend-kehityksestä ja palvelinylläpidosta. Hän edistää tietoturvallisia ohjelmistokehityksen käytäntöjä Cinian yhteisessä DevSecOps-ryhmässä.
Palataan hetkeksi vielä viiden vuoden taakse. Silloin molemmat olivat tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita uuden kesätyöpaikan kynnyksellä.
Työhaastattelu jäi mieleen
Cinia haki kesäkoodareita taloon ensimmäisen kerran vuonna 2016. Eri työpaikat havittelivat motivoituneita harjoittelijoita riveihinsä, mutta ensikohtaaminen Cinian kanssa erottui muista:
“Luottamus korostui jo haastattelutilanteessa. Minulle sanottiin hyvin suoraan, että Cinialla saa nopeasti vastuuta, jos on halukas ottamaan sitä vastaan. Punnitsin eri vaihtoehtojen välillä, mutta valinta ei lopulta ollut vaikea. Mennäkö harjoittelijaksi toiseen yritykseen, jossa saisi vähän autella siellä täällä? Vai valitako työpaikka, jossa tehtävät voivat aluksi olla vaikeita, mutta osaamistaan saisi samalla haastaa hyvällä tavalla?” Wahtera kuvailee.
Eveliina Pakarinen
Myös Pakarinen oli vertaillut useita kiinnostavia työpaikkoja. “Haastattelutilanteessa minut vakuutti se, mitä itse työstä kerrottiin. Mieleeni jäi esimerkiksi se, miten vahvasti testaus otetaan Cinialla huomioon ohjelmistokehityksessä.” Molempiin teki vaikutuksen myös asiakkuuksien laaja kenttä terveydenhuollosta maatalouteen.
Lupaukset pitivät, ja asiakastyö omissa projekteissa alkoi heti. Ongelmia ei onneksi tarvinnut ratkoa yksin. Kullekin kesäkoodarille nimetty mentori työskenteli tiiviisti saman projektin parissa, ja tehtävät muuttuivat osaamisen karttuessa vähitellen vaativammiksi.
Gradu oli käännekohta
Ensimmäisen kesän jälkeen molemmat jatkoivat työpaikassaan välillä kokopäiväisinä, välillä osa-aikaisina työntekijöinä. Työaika järjestyi joustavasti opintojen rytmiin sopivaksi.
Opinnäytetyötä tehdessä omiin kiinnostuksen kohteisiin sai uppoutua perusteellisesti. Eveliina Pakarisen gradu käsitteli web-ohjelmiston uuden version vaiheittaista käyttöönottoa. Cinian aineistosta ammentanut aihe laajeni lopulta tieteelliseksi artikkeliksi. Samalla Pakarisen projektitiimi ja asiakkaat pääsivät hyötymään tuoreesta akateemisesta tutkimustiedosta.
Yliopistovuosien aikana Johanna Wahtera oli toisinaan ajatellut, että kun tutkintotodistus on taskussa, voisi olla sopiva hetki kartoittaa työmarkkinoiden muita vaihtoehtoja. Mieleenpainuva tiedonkeruuvaihe kuitenkin muutti suunnitelmat:
“Tein graduni siitä, miten käytettävyyttä voisi entistä paremmin integroida ohjelmistokehitykseen. Haastattelin cinialaisia eri toimistoilta, ja pääsin paljon aiempaa syvemmälle siihen, minkälaisista ihmisistä tämä yhteisö koostuu. Ihastuin asenteeseen: meillä on kehityskohteita, mutta myös innokkuutta jatkuvaan parantamiseen. Gradun tekemisestä tuli minulle käännekohta, ja päätin, että haluan jatkaa täällä.”
Mittatilausompelu tuo vastapainoa rivikoodaukselle
Luottamus työntekijöihin tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että päivittäinen työaika on joustava ja sovittavissa oman tiimin kanssa. Wahtera (viereisessä kuvassa) jatkoi valmistumisen jälkeenkin osa-aikatyötä omasta toiveestaan. Järjestely onnistui mutkattomasti.
“Teen osan viikosta mittatilausvaatteita sivutoimisen yritykseni nimissä. Se tasapainottaa arkeani paljon. Työni Cinialla ei ole pelkkää suunnittelua, vaan myös rivikoodausta. Tiiviisti näytön ääressä vietettyjen päivien jälkeen vaatteiden valmistaminen ja henkilökohtaiset asiakaskohtaamiset ovat ihanaa vastapainoa.”
Yhä parempaa käyttäjäymmärrystä ja tietoturvaa
Entisistä valmennettavista on nyt tullut uusien kesäkoodareiden mentoreita. Roolissa palkitsevinta on saada tulokkailta uusia näkökulmia tutuksi tulleisiin asiakasprojekteihin. Voisiko jonkin rakenteen toteuttaa toisin, voisiko työnkulkua helpottaa juuri julkaistulla teknologialla? Parannusehdotusten esittäminen ei ole Cinialla vain seniorien yksinoikeus.
Ohjelmistokehityksen eri vaiheisiin erikoistuminen jatkuu vaihtelevissa työprojekteissa, täsmäkoulutuksia ja task forceja unohtamatta. Tulevaisuudessa Wahtera haluaa ymmärtää loppukäyttäjien tarpeita yhä paremmin testaamisen ja teknologian keinoin. Pakarista kiinnostaa erityisesti tietoturvan jalkauttaminen sekä se, miten automatisointityökalut voivat parantaa turvallisuuden huomiointia kehittäjän työssä.
“Olemme kumpikin aloittaneet full stack -koodareina, ja teemme edelleen tarvittaessa mitä vain. Samalla olemme kiinnostuneet hyvin eri asioista. Kun olemme olleet samassa tiimissä, on ollut hauska huomata, miten hyvin eri kiinnostuksenkohteemme tasapainottavat toisiaan”, Wahtera summaa.
