Valokuituhankkeet ovat erityisosaamista vaativia pitkäkestoisia sekä merkittäviä taloudellisia investointeja vaativia hankkeita. Siksi on tärkeää, että jo hankkeen alkuvaiheessa pohditaan, millaista asiantuntijuutta tai kumppanuutta kunta tarvitsee onnistuneen hankkeen toteuttamiseksi.
Valokuituhanketta ei käynnistetä kevyin perustein, vaan investoinnin käynnistämistä edeltää usein monivaiheinen päätöksenteonprosessi kunnan useassa eri elimessä. Valokuituhanketta voisikin verrata talon rakentamiseen: jos alussa satsataan tukevan kivijalan rakentamiseen, on seuraaviin vaiheisiin helppo lähteä. Jos taas kivijalka rakentuu huteraksi, on eteneminenkin hankalaa.
Alkumetreillä valokuituhankkeessa otetaan kantaa toimijamalliin: syntyykö kuntaan kuntayhtiö, valjastetaanko kuitutoimijaksi jo olemassa oleva infrayhtiö, kuten vesi- tai sähköyhtiö vai rakentuuko valokuituverkko osuuskuntamallilla.
Lue myös: Nivalan kuitu syntyi valokuituverkon tarpeesta
On myös mahdollista, että verkkoa rakentuu kuntaan ulkopuolisen kumppanin kanssa tukia hyödyntäen tai markkinaehtoisesti: näissä malleissa kunnan oma rooli ja vastuu pienenee.
Onpa malli mikä hyvänsä, on tärkeää jo alusta pitäen tunnistaa ne tarpeet ja osaamisvaateet, joiden kautta hankkeen menestys voidaan varmistaa ja samalla pienentää hankkeisiin liittyviä riskejä.
Kumppani neuvoo niin rahoituksen suunnittelussa kuin valokuituverkon teknisessä toteutuksessa
Aivan hankkeen alussa tarvitaan projektointikykyä, jossa luodaan tiekartta hankkeen kaikkiin osa-alueisiin. Alussa hyvä kumppani auttaa kuntaa verkon kannattavuuden määrittelyssä, verkon suunnittelussa ja teknologisten valintojen tekemisessä.
Lue myös: Julkisen tuen hyödyntäminen mahdollisti Pyhäjoen laajan kuituhankkeen
Myös rahoitusskenaarioiden tekemiseen kannattaa alussa panostaa. On selvitettävä ainakin, mikä on kunnan tahtotila hankkeeseen osallistumisessa taloudellisesti, millaisia julkisia rahoituslähteitä on tarjolla ja minkä verran valokuitutoimijan on investoitava omaa pääomaa.
Mikäli julkista tukea halutaan löytää, on tärkeää löytää kumppani, jolla on laaja osaaminen investoinnin hankkeistamiseen. Tässä vaiheessa on ymmärrettävä, millä tavalla suunnittelu- ja rakentamisvaiheen valinnat vaikuttavat tuen saantiin.
Hyvällä kumppanilla on kykyä hankkeistaa investointi siten, että se mahdollistaa tuen täysimääräisen saamisen. Jos riittävää osaamista tukikriteereistä ei kilpailutus- ja rakentamisvaiheessa ole, on vaarana, että tukea ei myönnetä täysimääräisesti tai sitä jopa peritään takaisin.
Hyvässä valokuitukumppanuudessa kuntaa kuunnellaan
Hyvä kumppani kuuntelee asiakasta ja tekee vaihtoehtoisia etenemisehdotuksia asiakkaan parasta ajatellen: tällöin hankkeen edistäminen on vuorovaikutteista. On tärkeää, että hankkeissa, joissa kuntaan suunnitellaan tietoliikenneyhteyksien satsaamista, kunnalla on myös vaikuttamismahdollisuus siihen, kuinka moni kuntalainen saa mahdollisuuden nopeisiin yhteyksiin ja millä teknologialla yhteyksiä tarjotaan.
Ongelmia kumppanivalinnassa voikin koitua, mikäli kumppanuus ei perustu tasavertaisuuteen. Tällöin kunnalla ei välttämättä ole sananvaltaa siihen, minne verkko rakentuu, milloin verkko rakentuu ja millaisia palveluja siinä tarjotaan – palvelujen käyttämisen kustannuksista puhumattakaan.
Kunnan on myös hyvä miettiä, haluaako se tulevaisuudessakin käyttää päätösvaltaa verkon ylläpidossa. Tällöin käytännössä otetaan kantaa myös siihen, kannattaako verkko rakentaa omaan taseeseen vai tuleeko kysymykseen kumppani, joka omistaa rakennettavan verkon.
Pitkällä tähtäimellä on tärkeää huomioida, että valokuituverkko on pitkäaikainen tulevaisuusinvestointi, josta myös syntyy tuottoja sen omistajalle. Verkon omistus ratkaisee sen, kenen kassaan tuotot kilisevät.
Cinia auttaa kuntia verkon rakentamisen kaikissa vaiheissa. Varaa kunnallesi maksuton konsultointi tarvekartoitusta varten!
Lue lisää Cinian kuitupalvelusta kunnille
