Henrik Collin ja Juho Piirto työskentelevät ohjelmistokehityshankkeen janan vastakkaisissa päissä – kun ensimmäinen suunnittelee hankkeen peruspalikoita ja johtaa kehitystyötä, toisessa päässä jälkimmäinen testaa ja varmistaa, että julkaisussa on varmasti toimivaa softaa. Yhteistyöllä ja hyvällä kommunikaatiolla asiat saadaan maaliin.
“Olen ohjelmistoarkkitehti, mutta viime aikoina olen lisännyt titteliin myös sanan ratkaisuarkkitehti, eli katson kokonaisuutta muualtakin kuin koodista. Olen ollut myös puhtaissa myyntirooleissa ja tehnyt markkinointiakin, ja nyt olen lisäksi tiiminvetäjä ja henkilöstön edustaja. Taidan olla se pulmanpoistaja, joka lähetetään paikalle kun jossain palaa”, hän naurahtaa.
Collinin tie on vienyt jo toistamiseen, sillä välissä hän kävi hakemassa kokemusta turvallisuusalan parista. Tämänkertainen rupeama on kestänyt vuodesta 2015 lähtien.
“Palasin nimenomaan työyhteisön takia, minulla oli Cinialla huomattava määrä kavereita, ja siinä kohtaa kaipasin tutun työyhteisön turvaa. Työyhteisö on tärkeä osa työn mielekkyyttä ja merkitystä”, Collin kertoo paluumuutostaan.
“Kun puhutaan nimenomaan ohjelmistoliiketoiminnasta, Cinia on riittävän suuri, jotta meillä on tarpeeksi massaa kokonaisuutena. Toisaalta, kun esimerkiksi meidän Tampereen yksikkö on noin 40 henkilön kokoinen, jokainen on yksilö ja sillä on merkitystä kuka olet. Kokonaisuus merkitsee myös yksittäiselle työntekijälle, ja siihen pääsee myös vaikuttamaan”, Collin jatkaa Cinian parhaista puolista.
Collinin päivät koostuvat projektien suunnittelun ja esimiesvastuiden lisäksi usein keskusteluista nykyisten ja mahdollisten tulevien asiakkaiden kanssa. Ratkaisut asiakkaan haasteisiin löytyvät yhdessä työparin kanssa.
“Minulla on tässä parivaljakkona Tommi Harakkamäki. Hänellä on enemmän projektipäällikön taustaa, ja minä olen taas koodaritaustainen, joten meillä on hieman erilainen katsantokanta samoihin ongelmiin. Tässä on toki sellainen catchi että olemme olleet kavereita jo pitkään ja tunnettu toisemme yli 20 vuotta. Olemme hyvin rehellisiä ja suoria toisillemme, koska historiaa on.”
“IT-ala on puhtaasti palveluala, ja asiakkaalla on aina ihan oma juttunsa, joka pitäisi ymmärtää, jotta voidaan auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Siihen parityöskentely on oiva väline. Vähän niin kuin parikoodaus, ajatus on, että kaksi aivoa on aina parempi kuin yksi”, Collin pohtii.
“Ciniassa kiinnosti nimenomaan se, että teemme ohjelmistokehitystä muun muassa terveydenhuoltoalalle. Alasta on kokemusta perhepiirissä, isäni oli lääkäri ja siskoni ja avovaimoni ovat sairaanhoitajia, ja avovaimoni äiti opettaa alaa ammattikorkeakoulussa. Suoritin itsekin myös aikanaan siviilipalvelukseni TAYSissa, joten terveydenhuollon maailma on tuttua ja kiinnostaa”, Piirto kertoo.
Cinialla testausta ja laadunvarmistusta pidetään ensiarvoisen tärkeänä asiana, ja se on olennainen osa projekteja ja toimintatapoja. Testaukseen panostaminen näkyy myös siinä, kuinka paljon testaajia Cinialla työskentelee. Tampereen neljästä tiimistä yksi on pelkästään testaukselle omistautunut.
“Täällä on hyvä tiimi ja osaamiseni on kehittynyt valtavasti, tiimissä on yli 10 henkeä, ja joukossa on tosi paljon kokeneita osaajia, joilta kysyä apua. Olen päässyt mukaan monenlaisiin projekteihin, missä kehittyy myös, kun tulee uudenlaisia tilanteita vastaan.”
Sekä Collin että Piirto ovat yksimielisiä siitä, että parhain tilanne on sellainen, jossa testaaja työskentelee osana hanketta jo suunnitteluvaiheessa.
“Täydellisessä maailmassa testaaja on mukana hankkeessa heti alusta lähtien. Kun ryhdytään suunnittelemaan toiminnallisuuksia ja ominaisuuksia, hän pystyy heti miettimään, miten toimivuus varmistetaan ja pohtimaan yhdessä arkkitehtien kanssa testaussuunnitelmaa. Hän voi toimia myös yhteistyössä UX:n kanssa ja peilata testausta myös niihin asioihin”, Collin kertoo.
“Lähtökohtaisesti testaajan tehtäviin kuuluu testata, että kaikki toimii ja on laadukasta. Testaaminen tulisi olla mukana jo projektin suunnittelussa, jotta pystytään jo siinä vaiheessa miettimään kaikki niin, että koodarien työ on helposti testattavissa”, Juho Piirto täydentää.
Mitä suuremmasta riskistä on kyse, sitä tärkeämpää laadunvarmistus on. Jos vaakalaudalla on esimerkiksi ihmishenkiä, laadunvarmistus testauksen asiantuntijan kautta voi olla jopa portinvartijana julkaisuille.
“Vaikka koodari kantaa aina vastuun omasta koodistaan, antaa testaus tietyn selkänojan työn validoinnille. Kun on joskus päässyt toimimaan projektissa, jossa on hyvä testaaja, on se paras kokemus – siinä on mielenrauhaa, kun ei tarvitse jokaisessa dailyssa olla sydän kurkussa kun testaaja avaa suunsa, ja kuulla mitä kaikkea taas meni pieleen kun luuli tekevänsä täydellistä”, Collin pohtii.
Esimiestyön lisäksi Piirto osallistuu rekrytointihaastatteluihin, mutta suurin osa ajasta on kuitenkin niin sanottua oikeaa työtä, eli testaussuunnitelmien tekemistä ja varsinaista testaamista. Lisäksi työtä suunnitellaan sprintti sprintiltä tulevaisuuteen.
“Terveydenhuollon projekteissa, joissa olen ollut paljon mukana, on ollut järjestelmien manuaalista testaamista ja testiautomaation kirjoittamista Robot Frameworkilla, ja testiautomaatioiden uusimista ja päivittämistä. Piakkoin menen uudelle asiakkaalle rakentamaan testausprosesseja tuotteelle, jota ei ole oikeastaan useamman vuodenkaan aikana testattu systemaattisesti ollenkaan”, Piirto kertoo.
Cinialla sekä manuaalinen testaaminen että automaattinen testaaminen ovat peruspalikoita, joiden parissa kaikki työskentelevät, ja lisäksi osaamista löytyy myös testiympäristöihin ja kuormitustestauksiin liittyvistä asioista. Monipuolinen osaaminen tiimissä varmistaa, että teknisiin haasteisiin löydetään yhdessä ratkaisuja.
“Jaamme osaamistamme säännöllisesti ja lisäksi tiimissä on yksi henkilö, joka on dedikoitu osaamisen kehittämiseen ja esimerkiksi ulkopuolisten koulutusten hankintaan. Parasta Ciniassa onkin paitsi hyvä tiimihenki, myös panostaminen osaamiseen ja sen kehittämiseen”, Piirto kertoo.
“Käytännössä työskentelemme Jiran kanssa, ja kaikki testattavat asiat tulevat sinne tiketeiksi, jotka sitten puramme ja testaamme, jonka jälkeen annamme vihreää valoa, mikäli kaikki on kunnossa, tai keskustelemme kehittäjän kanssa, mikäli havaitsemme virheen”, Piirto kuvailee.
“Kommunikointi on tärkeintä, että molemmat osapuolet ymmärtävät, mitä ollaan tekemässä ja että koodari yrittää parhaansa ja testaaja ei tahallaan laita korjausehdotuksia”, Henrik Collin lisää.
“Virheitä aina sattuu, ja kun tehdään uusia asioita, ei aina tulla ajatelleeksi, mihin kaikkeen vanhaan se vaikuttaa. Sitten pitää vain varmistaa, että jo tehdyt asiat ja toiminnallisuudet eivät mene rikki”, hän jatkaa.
“Cinia on varmasti yksi parhaita taloja sellaiselle, joka ei halua työskennellä puhtaasti testaustalossa, täällä pääsee näkemään koko hankkeen kokonaisuuden”, Henrik Collin tiivistää.